EU-rengasmerkintä
EU:n rengasmerkintöjä koskeva asetus
Renkaiden merkinnät tulivat pakollisiksi useimpiin henkilö-, paketti- ja kuorma-autojen renkaisiin 1.11.2013. Asetus koskee kaikkia 30.6.2012 jälkeen valmistettuja ja Euroopan unionissa myytyjä renkaita.
Merkintöjen tarkoituksena on ollut parantaa renkaiden turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä ja auttaa kuluttajia tietoisen ostopäätöksen tekemisessä.
Renkaissa on nyt merkinnät, joissa on vierintävastuksen, märkäpidon ja vierintämelun luokitukset.
Renkaanvalmistajat on velvoitettu antamaan merkinnän tiedot verkkosivuillaan ja tuote-esitteissään.
Rengasmyyjien on myös näytettävä merkinnän luokitustiedot ennen kuin asiakas valitsee renkaat, sekä renkaan laskuun merkittynä.
Merkinnöissä käytetään kodinkoneista ja autoista tuttuja väriluokituksia. Katso esimerkkikuva vasemmalla.
Merkinnän muodostaman kolmen luokan selitykset on esitetty alla.
Vasemmalla näkyvä luokitus ilmoittaa renkaan vierintävastuksen.
Merkinnän korkein luokitus on A ja heikoin G. EU:n päätöksen mukaisesti luokitus D ei ole käytössä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos rengas ei täytä vierintävastuksen luokan C vaatimuksia, sen luokitukseksi tulee E.
Vierintävastus liittyy renkaan ympäristötehokkuuteen. Mitä korkeampi luokitus, sitä alhaisempi on vierintävastus. Vierintävastuksella tarkoitetaan sitä moottorin tuottamaa voimaa, joka vaaditaan renkaan liikuttamiseen. Yksinkertaistettuna: renkaan alhaisempi vierintävastus tarkoittaa sitä, että rengas kuluttaa vähemmän energiaa kulkiessaan tietyn matkan.
Alhainen vierintävastus voi myös vaikuttaa parantavasti polttoainetaloudellisuuteen.
Oikealla näkyvässä merkinnässä on kuvattuna renkaan märkäpito.
Märkäpito määritetään vakioitua testimenettelyä käyttäen. Vierintävastuksen tavoin korkea luokitus merkitsee parempaa testitulosta.
Märkäpitotesti on suunniteltu tarjoamaan vertailukelpoista tietoa eri renkaiden välillä. Tämä ei ole helposti saavutettavissa, koska testausalusta ja ympäristön lämpötila vaikuttavat merkittävästi mittauksiin.
Testikäytännössä nämä tekijät on otettu huomioon, joten havaitut tulokset syötetään laskelmaan, jossa pintakitka ja lämpötila on otettu huomioon kertoimien avulla. Lisäksi talvi- ja kesärenkaat testataan erilaisissa olosuhteissa.
Vierintävastuksen luokituksen tavoin luokka D ei ole käytössä. Rengas, jonka märkäpidon suoritus jää C-luokituksen alapuolelle, saa merkinnän E. Märkäpidolla ei kuitenkaan ole luokitusta G. Märkäpidon alhaisin luokitus on F.
Merkinnän alalaidassa oleva luokitus ilmoittaa renkaan vierintämelun.
Vierintämelu ilmoitetaan merkinnässä kahdella tapaa. Näistä ensimmäinen on melutason arvo desibeleinä.
Koska kuluttajien ei voida olettaa tietävän, mikä on renkaan kohtuullinen melutaso tietyn kokoiselle renkaalle, melutaso on myös ilmaistu yksinkertaisella graafisella esityksellä, jossa näkyy 1, 2 tai 3 ”ääniaaltoa”. Ääniaallot in kuvattu kaarevina mustina viivoina, joiden pituus kasvaa melutason noustessa.
Yhdellä ääniaallolla merkityn renkaan melutaso on alhaisin renkaan kokoon nähden. Kaksi ääniaaltoa tarkoittaa keskisuurta luokitusta ja kolme ääniaaltoa tarkoittaa, että rengas on kokoonsa nähden kaikkein meluisimmassa luokassa.
On huomattava, että mitä leveämpi rengas on, sitä enemmän melua se tuottaa. Sen vuoksi ääniaaltoluokitukset vaihtelevat renkaan poikkileikkauksen leveyden mukaan. Esimerkiksi erittäin leveä rengas, jonka melutaso on 70 desibeliä, voi saada alhaisen ääniaalloilla ilmoitetun luokituksen. Samalla kapea rengas, jonka melutaso on samat 70 desibeliä luokiteltaisiin korkeimmalla ääniaaltoluokituksella.
